Viimeisenä blogauskertana pitäisi ilmeisesti kertoa sekä hyvän uusmediaesityksen, että powerpointesityksen tuntomerkkejä.

Henkilökohtaisesti uskon että moni uudenmedian hyvä puoli on tärkeä myös powerpoint esityksessä. Tietenkin diapohjaisessa esityksessä on rajoitteita interaktiivisuutta ja animaatiota ajatellen. Jos pohditaan hyvän uusmediaesityksen pääkohtia ovat ehkä ulkonäkö, rakenne ja sujuvuus tärkeimpiä. Tietenkin musiikki ja animaatiot lisäävät esityksen kiinnostavuutta, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Uusmedian näkökulmasta rakenne on ehkä vähemmän tarpeellinen, sillä artistiset ja hieman villitkin luomukset ovat  helpompia ymmärtää joissain tapauksissa, kuin diaesityksessä, jossa rakenteen yhdenmukaisuus on jonkinverran tärkeämpää. Rakennetta ajatellen tärkeimpänä erona, on diaesityksessä yleisempää ylläpitää tietynlaista formaattia, joka on normaalin diaesityksen mukainen.

Henkilökohtaisesti ajattelen, että esityksen sujuvuus ja kokonaisuuden yhtenäisyys ovat minkä tahansa esityksen tärkeimmät pääkohdat. Uusmediaesityksessä parasta olisi keskittyä esityksen sujuvuuteen, ja normaalissa diaesityksessä esityksen yhtenäisyyteen.

Siinä kai tämä kurssi sitten oli. Saa nähdä kirjoitanko tänne joskus uudestaan.

Tällä kertaa tarkennankin sitten hieman tuota existentialismin näkökulmaa ja muotoa jonka harjoitustyöni sai. Ongelmana koko esityksessä oli pituus. Paljon tekstiä ja vähän tilaa. Oli vaikea yrittää sisällyttää minkäänlaisia hienoja kikkoja esitykseen. Ongelmaa ei auttanut yhtään että huomasin minulta puuttuvan ohjelman dia esityksen luomiseen. Jouduin lataamaan Open Officen, jonka ilmaisia työvälineitä käytin esityksen luomiseen. Ongelmana oli Open Officen vieraus ja jouduin jättämään esityksestä pois monia suunnittelemiani mediaelementtejä koska en osannut toteuttaa niitä näillä työkaluilla. Lopputulos oli teksti joka sisälti melko tarkasti itse asian, jonka halusin viestiä, mutta paljon yksinkertaisemmassa esitysmuodossa.

Dia esityksessä käytiin läpi aiheen perusta, esiteltiin Sartre, Nietzshe, Kierkegaard ja Heidegger sekä lopetettiin esitys lyhesti. Esityksen oli tarkoitus olla ikäänkuin johdatus filosofiaan ja varsinkin existentialismiin. Sisällöllisesti ehkä onnistuin, mutta olen pettynyt, koska en saanut lisättyä taustamusiikkia, tai luotua tarpeeksi kiinostavaa kansikuvaa esitykselleni. Näin tämän kurssin sisältöä ajatellen olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota esityksen graafiseen puoleen ja miettiä aihe joka olisi helpompi toteuttaa.

Oma kädenjälkeni näkyy tässä esitelmässä ehkä negatiivisellakin tavalla, sillä tehdessäni esitelmää valitsen herkästi kaavamaisen tavan ja esityksestä tulee tylsä sekä monotoninen. Olisi ehken pitänyt yrittää tuoda hieman enemmän eloa ja värikkyyttä esitelmään.

Esityksen suurmipana ongelmana ei siis ole visuaalisuus vaan sen puute. Toisaalta aihekin on jossainmäärin luennon kaltaista materiaalia, joten ei ehken ole syytäkään vaatia siltä suunnatonta määrää audiovisuaalista antia.

Pohdittuani harjoitustyötä hieman syvällisemmin päädyin siihen lopputulokseen, että kirjoitan koko työn vain existentialismin näkökulmasta. Ajattelin että tällä tavoin saan kaiken sanottavan sanottua, enkä vahingossa kirjoita muutamaa tusinaa diaa asiaa. Ajattelin että aluksi voisi kertoa hieman existentialismista filosofian haarana sillä sehän tutkii olemassaolon tarkoitusta. Sitten voisin käydä läpi Sartren, Nietzshen, Kierkegaardin ja Heideggerin näkemystä  olemassaolosta ja sen tarkoituksesta. Loppuun tulisi vielä kait laittaa  noin  muutaman dian verran sitten siitä mikä on siis lopulta elämän tarkoitus heidän mukaansa. Äänetkin kai voisi tähän laittaa ja vähän interaktiota, jos muistaisi vielä jotain powerpointista. Saa nähdä vähän tarkemmin sitten huomenna kun aloitan kirjoittamaan tarkemmin tuota  työtä.

Hmm Tämänkertainen tehtävänanto onkin hieman vaikeampi kuin aluksi ajattelin. Tarkoituksena oli aloitella harjoitustyötä ja miettiä aihetta, joka sattuu olemaan, ei enempää tai vähempää kuin elämän tarkoitus. Tarkoituksena oli miettiä vähän aihetta jo jostain näkökulmasta ja hahmoitella sitä tänne blogiin ennen työn aloittamista.

Kävin läpi muutamia erinäisiä vaihtoehtoja ja ajattelin hieman filosofisen lähestymistavan olevan mielenkiintoisempi kuin hieman luonnontieteellisemmät lähestymistavat. En ole ihan vielä saanut päätettyä yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa, joten katsotaan miten tästä suunnitelmat alkavat kulkemaan, mutta sain ainakin rajoitettua itseni existentialismiin ja sosiologiaan. On mielenkiintoista pohtia yksilön elämän tarkoitusta yhteiskunnassa, mutta on myös kiintoisaa pohtia yksilön elämän tarkoitusta ilman yhteiskunnallisia raameja.

Existentialismi tuntuu kieltävän minkään muun kuin itse luodun merkityksen elämältä, kun taas sosiologia ei niinkään painota yksilön tärkeyttä, vaan koko yhteisön toimivuutta elämän tarkoitukseksi. Itse ainakin alan vähitellen pohtimaan kuinka hyvin existentialisimi ja sosiologia sulautuvat yhteen. Voiko esimerkiksi säilykeruokien pakkaaminen olla elämän perimmäisenä päämääränä? Voiko mikä tahansa yhteisöä tukeva aktiviteetti olla yksilön elämän täyttymys.

Mikä on todella elämän luonne? Mikä on sen päämäärä? Mikä on elämän arvo?

No en vielä pysty ihan vastaamaan kaikkiin näihin kysymyksiin, mutta ehkäpä kurssin lopussa se on mahdollista.

Huoh työksi tämä blogi homma alkaa jo käydä. Neljäs kerta alkaa ja taas olen tämänkin jättänyt viimetinkaan. Näyttivät niin tylsiltä ne tämänkerran asiat etten millään meinannut saada aloitettua.

Tälläkertaa olisi tosiaan aiheena uutiset ja intertekstuaalisuus, lisäksi läpi käytiin muitakin mediaan liittyviä asioita kuten genre ja stereotypiat. Enpä taaskaan saanut aikaiseksi lähteä luennolle ja unohdin melkein käydä luentomateriaalinkin katsomassa optimassa, mutta muistinpahan juuri ja juuri ajoissa käydä harjoitusten aiheen opettelemassa. Lopuksi jätettiin yksi tehtävä harjoituksista tänne blogiin tehtäväksi. Tässä se tulee.

Kalajuttu

Syyskuun alussa olivat kaksi vanhaa koulukaveria Masa ja Pera kalassa lapsuusvuosiensa kalapaikassa Patosjärvellä. Kaverukset olivat juoneet hieman viikonlopun kunniaksi ja päättäneet soutaa vanhaan kalapaikkaansa. Peralla oli mukanaan jousesta kehitelty virveli jota hän halusi testata. Järvellä virvelöidessä Masa sattui juomaan kahvit väärään kurkkuun, ja vahingossa tönäisi Peraa airolla ja tiputti tämän veteen. Kala sattui juuri nappaamaan ja Pera väsyttää sitä tilanteesta huolimatta Masan alkaessa soutaa rantaan. Masa älysi soittaa Sepen paikalle ja saavuttuaan rantaan sai Perakin väsytettyä kalan vaikka oli ollut ilman pelastusliivejä ja alkoi jo hytistä kylmästä. Kaverukset saivat sitten Sepeltä kyydin lämpimään järven 13,5 kiloisen ennätyskalansa kanssa.

Tarkoituksena oli saada juttu kuvastamaan työttömien peräkammaripoikien toivottomuutta, mutta enpä minä kovin kummoista tarinaa saanut pitkän pohdinnan tuloksena aikaiseksi. Yritin tässä ainakin kuvastaa taipumusta alkoholisimiin sekä hienoista tyhmyyttäkin. Montaa muuta keinoa ei tullut mieleen stereotypioiden esittämiseksi. Jotenkin mieleeni tuli vain kuva toni halmeesta enkä meinannut keksiä mitään muuta.